Tupasvillasatu

Aloitusvaunut

2012-02-19T07:38:00.001+02:00

Kun on reilu vuosi kulunut tämän harrastuksen aloittamisesta, täytyy julkaista kuva ENSIMMÄISESTÄ nukkekotiin ASKARTELEMASTANI TAVARASTA. Nukenvaunut valmistuivat heti aloituspäätöstä seuraavana iltayönä, kun ei uni ottanut tullakseen. WC-rullan hylsy oli runkona näissäkin vaunuissa. Se oli alussa suosikkimateriaalini ja ...inspiraationlähteeni!! Silloin 3-vuotias tyttäreni teki näihin myös hellyttävät petivaatteet. Hän muotoili saksilla kauan paperinpalaa ja sai aikaan pienen tyynyn ja lakanan. Ne ovat tärkeinä edelleen nallen alla makoilua `pehmentämässä`.

Lastensänky. Rautalankakokeilua eräänä iltayönä viime kevättalvena.

Kannuja ja pitsejä

2012-02-15T09:34:00.003+02:00

Kannujen ohi on vaikea kulkea. Ne jotenkin elävät eri tavalla kuin muut astiat. Enkelikannu on nähnyt aikaa, haalistunut, kolhiutunut ja ruostunut.

Kuviopintaa erikeeperillä lakattuna

Kannut sanoo kot kot kot... Maali on lähikuvassa vähän turhan karkeaa

Uusi tarjotin hämyisessä ;D makuuhuoneen nurkkauksessa. Tarjottimen pohjalla on Anulta saamani kaunis, soikea kukkatarra, josta inspiraatio oikeastaan lähti.

Elvyttelin vanhaa himoharrastustani, ja tietysti mininä. En muistanutkaan, miten rentouttavaa pitsien virkkaaminen on.

Valkeat liinat virkkasin merseroidusta puuvillarihmasta ja luonnonvalkoinen on jotain ohutta pellavaista kudonta- tai virkkuulankaa.

Mittatikun kanssa takan reunuksella

Kerhoemännille vein hiukan leivonnaisia ja pitsiä.

Kerhon kannusaldoa

Testasin, saako nelireikäisestä napista helposti miniminijakkaran nukkien nukeille, Tökkäsin hammastikut liiman kanssa reikiin ja verhoilin istuimen kankaalla ja rihmapunoksella. Tarkkana sai olla, ettei sotkeudu liimaisiin sormiinsa!

Ei ole omena kauas puusta pudonnut. Poikani "miniatyyriharrastusta"

Tytöt tekevät kroissanteja, kaksejä ja jotain fantasialeivoksia, äiti leipoo ruisreikäleipiä taikataikinasta. Hyvän reseptin löysin Marian sivuilta.

Vastustamattoman söpö hiiriveijari lähti mukaan Hobbypointista ja kuvausta varten piti sille leikkikaveriksi lainata kissa tyttöjen nukkekaapista. --Vahinko vain, että hiiret uskaltavat keittiössä lähteä liikkeelle vasta hämärissä--.

On se pakkanen kaunista, mutta vähän lämpöä jo kaipaisi. Toivottavasti niitä aurinkoisia hiihtokelejä ainakin!

Nautitaan Suomen talvesta! Pian se taas kuitenkin on ohi...

Onnea ja iloa kaikille ystävänpäivänä!

2012-02-11T23:29:00.005+02:00

Maistuisikos suklaakakku ystäville?

On jännittävää seurata tätä blogielämää! On niin paljon katseltavaa, luettavaa ja ihmeteltävää. Äiti, joka aikaisemmin kävi koneella pari kertaa kuukaudessa pakon edessä, kurkkii nyt vähän väliä, mitä blogiin kuuluu. -Mitähän hienoa ne muut nyt ovat keksineet: O-ouu, kattokaa tätä! Ei oo totta, miten toi on tehty? Ihan aidon näkönen! Miten ne kerkee, miten ne osaa ja hoksaa? ...Ja onko kukaan käynyt lukemassa minun harjoitelmaani... On todella hauskaa, että olen saanut myös kirjautuneita ystäviä. Tervetuloa Piikko, SaMiRa73, Carmen, Angeles, Tiina, Kaisa, Lotte, Anita, Maisa, Ilona, TiinaH ja Merja!

Tässäpä olis lisää valinnanvaraa

Vadelmaunelmalla marsipaaniruusu kruununa

1-vuotias

2012-01-18T22:43:00.000+02:00

Kerhomme täytti jo vuoden, onnea kerho!

Tein kaikille kerholaisille oman ruusun, kortin kera.

Kerhossamme vieraili lapsuudenystäväni Anu. Hän on aina harrastanut tapahtumien dokumentointia sekä valokuvin, runoin, että tarinoin. Olen kauan ihastellut hänen taidolla käsintekstattuja korttejaan, mutta nyt, minikerhossa piipahtaessaan, hän yllätti minikokoisilla aarteiila! Tässä löytöjäni: Maisemataulut ja herkät kortit pikkuruisine kirjekuorineen.

Niin suloinen!

Tässä esikoiseni uudessa kantokorissaan.

Eikös sitä ensimmäistä sydänkäpystä ...

...ole tapana...

...kuvata vähän joka suunnalta!?

Tämähän on hauskaa, alkaa päitä ja raajoja löytyä ...

...vähän joka nurkalta.

Kävin eilen Helsingissä ostoksilla ja mukaan tarttuivat nämä ihanat marmorilaatat. Ajattelin niitä ensin kylpyhuoneen nurkkaukseen, mutta kotona mokomat aivan huusivat päästä keittiöön.

Kesällä rakentamani puuhella. Honkkelijalat on taivuteltu puhviverhon nipistimistä.

Kaappien sovittelua peräseinälle

Kun joulupukki toi hempeän teekannun, minun piti tietenkin kokeilla, onnistuisiko miniversio. Rakentelin kannujani helmen ympärille itsekovettuvasta massasta.

Kannu maalattuna. Ruusuihin ei hätähousu ehtinyt keskittyä mielestään tarpeeksi.

Oi onnea! Kun äiti vaan askartaa, saa jauhoillakin huoletta luoda taidetta. Ihania käpälänjälkiä!

Olisipa mukava, kun ei itsekään tarvitsisi omia taiteilujälkiä siivota, taikasauvaa vaan heilauttaisi, ja niin olisi JOKU MUU kaiken puhdistanut, ja uusi idea pääsisi valmistuksen alkuun!

Onnentäyteistä vuotta 2012!

2012-01-08T01:31:00.000+02:00

Pialta tuli joulukalenterin mukana vielä Balsa-levyjä kahta paksuutta , söpö nalletaulu ja aivan soma ja pikkuriikkinen puulatikko. Viimeisessä paketissa oli nukkekotilehti ja joulupukin lahjasäkki täynnä pieniä paketteja, mutta niistä ei tullut otettua kuvia. Kiitos vielä kaikesta, Pia! Hauskaa oli!

Kukkia siellä, kukkia täällä... Tämä homma taisi jäädä päälle: Taas ruusuja ruusuja! - hiukan villi väriyhdistelmä -

Keltaruusuja kreppipaperista

Anemoneja lahjapaperinarusta ja maalarinteipistä

Jouluisempi kranssi silkkipaperiruusujen kera

Tässä vielä joitakin omia tekeleitäni Pian joulukalenteriin. Saippua kuppeineen ja kynsiharja. Osa kuvista on kadoksissa. Jos ne jostain löydän vielä, laitan myöhemmin tänne.

Sama mittakepin kanssa.

Pialle kukka-asetelma...

...Ja vähän toisesta suunnasta.

Servettejä paketeissa ja rullala, sekä jonkinmoisia "lasikulhoja" Pialle lähdössä.

Pialle kielolautasia. Kuva on aika harmaa, lienevätkö todellisuudessakin noin harmaita ---

Rauhaisaa Joulua!

2011-12-23T23:17:00.000+02:00

Merry Christmas for everybody!

Rakentelimme lasten kanssa vanhan seimen. Kuusen kannoimme aamulla sisään sulamaan ja isäntä laittoi äsken kinkun uuniin. Pöytä on katettu aattoaamun puuroa varten ja hiljaisuus laskeutui vihdoin taloon, kun viimeinenkin kukkuja nukahti. Ihana rauha! Nyt saa joulu tulla!

Tupasvillan lastenhuoneen ruusukuusi. Samanlaiset enkelinsiivet löysi Pia jonain päivänä joulukalenteripaketistaan.

Tuunailin vanhasta rikkinäisestä tuolista keinustuolin. Kaipaa vielä uutta maalikerrosta, ja ehkä ilosta istuinpäällistäkin, kunhan keksin, mihin huoneeseen tämä asettuu asumaan.

Kuusikoe

Tällaisen taljan laitoin Pialle, mutta valkean ja hiukan kiharaisen.

Ohops! Nyt pitää varmaan opiskella koiranhoitoa, kun tällainen ystävä kierähti paketista. -Vaan eiköhän se hoitelu onnistu nukkien kodissa ihan mielikuvituksenkin avulla ilman suurempaa kokemusta. Hieno laukku, peltinen tuhkalapio ja panhuilu, joka oikeasti soi! Kiitos Pia!

Nämä ovat myös Pialta: Reipas essu ja patalappu, kala vuoassa, balsapuinen leikkuulauta, korkista tehty pannunalunen, herkulliset vihannekset, pellavainen joululiina ja koristeltu sammalpöytäkuusi. Kiitos!

Harjoitelmia

2011-12-23T01:14:00.000+02:00

Jouluaatonaattoyön kartanoruusuja

(Älä anna kuvan sameuden hämätä, kuvittele tuoksua.)

Onnellista joulunodotusta!

Opintokäynnit

2011-12-19T10:49:00.013+02:00

Joulukuu on hauskaa aikaa...

Lotan luona me "hurahtaneet naiset" valmistimme joulukuun alussa söpöjä olkipukkeja niinestä. Kiitos mukavasta illasta, oli meille kaikille todellinen opintomatka! Kiitos myös Mirjalle marraskuisesta vastaavasta! Kyllä on ollut pää pyörällä kaiken sen uskomattoman jälkeen mitä saimme nähdä. Molemmat nukkekodit täynnä niin hienoja juttuja, ettei etukäteen voinut edes kuvitella kauneimmissa unissaan. Kuvassa myös Pialle lähettämiäni joulukortteja.

Sain tehtyä keittiön kaappiin sopivat korit, ja mielestäni keksin hauskat vetimet myös.

Nahkaa ja mininauloja.

Lotan luona sain kokeilla myös minileipomista ja lainata näitä massakakkuja varten ihania minivuokia. Kiitos! Ovat niin aitoja, että 2-vuotias ei tahdo ymmärtää, ettei saa haukata.

Kakun pohjasta leikkaamastani jämämassasta tein nopeasti uuniin suklaalevyn, joka olisi vaatinut hiukan enemmän muotoilua näyttääkseen aidolta näin suuressa kuvassa.

Keittiön työpöydän päälle tein kynttelikön, joka toimii myös telineenä kapustoille ja vaikka pienille yrttikimpuille.

Kynttilöitä en vielä laittanut, jos vaikka muu sisustus helpottaisi värivalinnassa.

Hiukan jouluisen tunnelman yritelmää nukkekotini nurkkauksessa. Kiinteät kalusteet puuttuvat, koska taloni on edelleen ilman lukkoa ja innokkaita ja kovakouraisiakin tutkijoita on tyrkyllä kylään. Jospa joulun jälkeen olis aikaa isännälläkin sen verran, että uskaltais kysyä lukkoapua...

Ruusuja

2011-12-15T12:30:00.000+02:00

Kokeilin ruusuihin erilaisia materiaaleja. Tässä "voiruusuja" käsintehdystä paperista. Violetit lisukkeet ovat mielestäni hiukan keinotekoisen värisiä.

Sitten roosaa romanttista...

Lähempää katsottuna ehkä hiukan liian kömpelö materiaali, mutta kiva työstää, ja mulle kelpaa!

Siirtykäämme wc-paperiin...

...mielestäni sopivan herkkä, mutta hitaampi tehdä.

Innostuksesta ja kiireestä saa näköjään maksaa; Painona oleva kuula jäi näkyviin maljakon sisälle.

Näköjään kukkaisvillityksen voi saada myös keskellä pimeintä talvea. Kun tekee mieli kesäisiä kimppuja, ei auta muu kuin ruveta värkkäämään niitä minikoossa. Tuli tässä eilen illalla kyllä oikeasti vähän kesäinen olo, kun maa oli sula ja vihreä ja salamat ja ukkonen paukahtelivat "taivahalle joulukuisen yön".

Joulukalenteri

2011-12-15T09:03:00.000+02:00

Tässä on kasa lähtevää postia Pialle. Joitakin omien pakettieni sisällöistä ehdin myös kuvata, mutta joudun siirtämään julkaisun myöhemmälle, kun en laittanut numerojärjestystä talteen.

Pialta sain eräänä aamuna soman pyykkilaudan ja seuraavana aamuna tupsahti paketista lisää välineitä joulusiivoukseen. Kiitos!

Kelkalla lujaa! Tätä haaveilin, mutta nyt ei tarvitse itse rakentaa. Taustalla näkyy Pialle lähettämäni lumilyhty led-kynttilöineen ja puutarhaenkelipatsas.

Lukemista, tyylikkäitä laukkuja, ensimmäisestä paketista kuoriutunut joulukalenteri ja Anu-ystäväni taiteilemia kortteja pikkuruisine kirjekuorineen. Kiitos!

Kylpy- ja käsipyyhkeitä, puuvillaa ja bambua. Kiitos, Pia!

Herkkä lasilintu ja kaunis rasia täynnä kuusenkoristekäpyjä. Valitettavasti kuvassa on huono valaistus, mutta kiitos näistäkin!

Muotteja ja vuokia. Kiitos! (Täytyy varmaan hommata pinsetit, etten tule näitä runnoneeksi suurilla pökkelösormillani.)

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle... ? Tämä oli ihan paras! Tuo keltainen hieno liina herkkumansikoiden alla onkin kuulemma maalarinteippiä, eikä tarkoitettu pitkäaikaiseen ihailuun, mutta minusta näytti niin tyylikkäältä, etten tullut edes ajatelleeksi sen poistamista kuvausta varten.

Lunta odotellessa

2011-11-29T12:40:00.027+02:00

Anemonen kukkasia lukuunottamatta on marraskuu ollut hiljaista aikaa nukkekodissa.(Nuo muut kuvat ovat syys-lokakuulta.) Oikean kokoisessa elämässä on sitten ollut sitäkin kiireisempää. Nyt on onneksi ristiäiset saatu järjestettyä siivouksineen ja kaikkine kakkuineen (,joita vauvadementiassani olinkin leiponut ja pakkaseen piilotellut yhden juhlapäivän varalle yllättävän monta) ja liinojen silityksineen ja koko perheen juhlavaatteiden ja kenkien etsiskelyineen (kotoa sekä kaupasta) ja kukka-asetelmineen. Mukavat juhlista tulivatkin, ja mikä oli erityisen hienoa, vierailla ei ollut kiire kotiin ja ehdin minäkin nauttia heidän seurastaan. Kiitos tästä kuuluu myös reippaille "kahvinkaatajille".
Muunkinmoisia juhlia ja myyjäisiä on käyty ja osallistuttu jäjestelyihin, mutta nyt NÄYTTÄISI hetkeksi kiire hellittävän ennen joulutohinoita. Olen varastanut aikaa kaverin kanssa sovittuun kalenterivaihtoon, ja vielä pitäisi muutama aarre kääröihin kätkeä. Viimetinkaan taitaa mennä, mutta onneksi ei ole pitkä vaihtomatka.
Mitä sitten Tupasvillassa on tapahtunut, on pari jalkalistaa ilmestynyt keittiöön ja lunta satanut kärsimättömän joulunodottajan portaille.

Kuvia jatkoksi eiliselle

2011-10-13T12:40:00.000+03:00

Nukkisfilmausta leikkimökin kuistilla

Luonnon muodot kiehtovat

Maalarinteippiamaryllis metsäretken innoittamalla
sohvapöydällä ja uudenuutukaisen sohvan edustalla.

Wc-paperirullatuoleja

Viime joulun jälkeen askartelemani nahkakantinen
raamattu on jo kokenut kovia. Pöydän kansi on
tuulahdus suon laidalta.

Eräänä hellepäivänä piti linnoittautua sisälle vipoiseen, ja
silloin syntyivät nämä kaksoset (Pringles-purkeista).

Tässä jotakin tähän mennessä rakenneltua. Nukkekotini Tupasvilla on vielä yläkerran portaita ja listoja vailla, enkä ole kaikkia ovia ja lattiapinnoitteitakaan vielä asentanut, joten tavaroilla ei ole vielä omia paikkoja. Ullakon ja katon rakentelu ovat sitten asia ihan erikseen. -Ja tietysti kaapin ulkovuoraus omalla ajallaan, ja mitähän muuta...

Nurin päin puuhun

2011-10-12T14:27:00.000+03:00

Pienten nukkekaappi

Saman kaapin ulkoasu. Tässä tuli ensimmäinen konkreettinen kosketukseni nukkekotimaailmaan oman lapsuuteni jälkeen. Rakentelimme tätä luomusta viitisen vuotta sitten lähinnä barbeja varten ja lasten kanssa yhdessä.

Oma tupasvillan raakileeni saa ovet.

Oli kivaa kokeilla kaikenlaista pienoiskoossa. Rupesinkin heti tekemään huonekaluja ja söpöä ja tarpeellista pikkutavaraa, sellaista, mitä omaan kotiin aina haaveilen, mutta ei ole aikaa tehdä tai rahaa heti hankkia. Niinpä kenkälaatikko toisensa jälkeen täyttyi monenmoisesta mukavasta, kunnes tajusin, ettei minulla ole oikeasti paikkaa, missä tavarat saisivat asustaa. Tytöiltä en hennonut nukkekaappia vallata, vaan otin käsittelyyn vanhan toimistohyllyn. Aika pian huomasin, että tuo vanha hyllynromu oli lasten mielestä paljon kiinnostavampi kuin oma nukkekaappi. Sittenpä onneksi löysin sopivat lasiovet, jotka armas mieheni suostui paikalleen asentamaan. Lasiovet ovat mielestäni oivallinen löytö, koska aion lukita kaapin pieniltä näpeiltä, mutta silti toivon siitä olevan iloa koko perheelle ja ideaa tytöille ja pojille omaan näpertelyyn.

Minivillitys

2011-10-05T09:37:00.000+03:00

Heipparallaa! Sain tämän vuoden tammikuussa nukkekotitartunnan ystävältäni. Nyt kun se tauti ei vaan näytä paranemisen merkkejä, ajattelin kokeilla, onnistuisiko tietokonetumpelolta blogin pito.
Olen mukavankokoisen perheen äiti, tyttöjä ja poikia väliltä 0-17v. Kun sekasorto omassa kodissa alkaa väsyttää, siirryn minikokoiseen maailmaani, missä ei riitoja ja eripuraa tunneta, ja kaikki on paikallaan VAIN omilta jäljiltäni.
Käsillätekeminen on minulle elinehto ja henkisen terveyden edellytys, ja nukkekotikaapissa voin sopivasti tässä elämäntilanteessa tätä tarvetta lukkojen takana toteuttaa.